Ketterä projektinhallinta on mullistanut tavan, jolla tiimit lähestyvät ja toteuttavat projekteja, sillä se tarjoaa joustavan ja iteratiivisen menetelmän, joka on jyrkässä ristiriidassa perinteisten lineaaristen projektinhallintamenetelmien kanssa. Ketterässä projektinhallinnassa keskitytään työskentelemään pienissä erissä, visualisoimaan prosesseja, tekemään yhteistyötä loppukäyttäjien kanssa palautteen saamiseksi ja mahdollistamaan jatkuvat julkaisut. Keskittymällä yhteistyöhön, jatkuvaan parantamiseen ja nopeaan toimitukseen ketterät tiimit pystyvät mukautumaan muuttuviin vaatimuksiin ja toimittamaan laadukkaita tuloksia tehokkaasti. Menetelmä on erityisen hyödyllinen dynaamisilla toimialoilla, joilla innovointi ja reagointikyky ovat ratkaisevia. Tässä asiakirjassa syvennytään ketterän projektinhallinnan keskeisiin periaatteisiin, hyötyihin ja käytäntöihin, jotta jokainen, joka on kiinnostunut tämän tehokkaan lähestymistavan käyttöönotosta, saa kattavan käsityksen siitä.
Ketterä projektinhallintamenetelmä on joustava, yhteistoiminnallinen ja iteratiivinen lähestymistapa, jonka keskiössä on iteratiivisen kehityksen ajatus. Sen sijaan, että pyrittäisiin saavuttamaan yksi ainoa lopullinen tuotos, ketterä kehitys pilkkoo projektit pienempiin, hallittaviin osiin, joita kutsutaan iteraatioiksi tai sprinteiksi. Nämä sprintit kestävät yleensä yhdestä neljään viikkoa ja päättyvät toimitettavaan tuotekokonaisuuteen. Tämä rakenne mahdollistaa jatkuvan palautteen ja mukauttamisen, mikä helpottaa muutoksiin reagoimista. Ketterässä menetelmässä arvostetaan yhteistyötä, ja tiimin jäsenet ja sidosryhmät kommunikoivat usein keskenään. Näin varmistetaan, että kaikki ovat linjassa keskenään ja voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä nopeasti. Lisäksi ketterässä menetelmässä painotetaan toimivaa ohjelmistoa kattavan dokumentaation sijaan, jolloin tiimit voivat keskittyä toiminnallisten tuotteiden nopeaan toimittamiseen. Ketterä projektinhallinta edistää joustavuutta, läpinäkyvyyttä ja asiakkaan osallistumista, joten se auttaa tiimejä tuottamaan laadukkaita tuloksia lyhyemmässä ajassa.
Ketterän projektinhallinnan keskeiset periaatteet on esitetty Ketterässä manifestissa, jossa korostetaan yksilöitä ja vuorovaikutusta prosessien ja työkalujen sijaan. Ketterät projektinhallintakäytännöt edellyttävät ketterien menetelmien omaksumista ja yhteisten käytäntöjen käyttöönottoa tiimeissä. Ketterissä menetelmissä asiakasyhteistyö asetetaan sopimusneuvottelujen edelle, jolloin varmistetaan, että lopputuote vastaa käyttäjän tarpeita. Toinen keskeinen periaate on muutoksiin reagoiminen kiinteän suunnitelman noudattamisen sijaan, jolloin tiimit voivat mukautua nopeasti uuteen tietoon tai muuttuviin vaatimuksiin. Ketterässä ketteryydessä arvostetaan myös toimivaa ohjelmistoa kattavan dokumentaation sijaan, ja keskitytään toimittamaan toimivia tuotteita varhaisessa vaiheessa ja usein. Säännöllinen pohdinta ja mukauttaminen ovat olennainen osa ketterää toimintaa, ja tiimit tarkastelevat suorituskykyään ja prosessejaan jokaisen sprintin lopussa, jotta voidaan tunnistaa parannuskohteet. Tämä jatkuva palautesilmukka edistää jatkuvan kasvun ja hiomisen ympäristöä. Yhdessä nämä periaatteet luovat joustavat ja reagoivat puitteet, jotka parantavat projektin tuloksia ja tiimin dynamiikkaa.
Nykypäivän nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ketterästä projektinhallinnasta on tullut välttämätöntä. Nykyaikaisiin projekteihin liittyy usein muuttuvia vaatimuksia, tiukkoja määräaikoja ja suurta epävarmuutta. Perinteiset projektinhallintamenetelmät ja niiden jäykät rakenteet eivät pysty vastaamaan näihin vaatimuksiin. Ketterissä projekteissa korostetaan iteratiivista ja joustavaa projektitoimitusta, asiakasyhteistyötä ja jatkuvaa palautetta, minkä ansiosta tiimit pystyvät muuttamaan toimintatapojaan nopeasti, kun uutta tietoa ilmenee tai prioriteetit muuttuvat. Tämä reagointikyky on ratkaisevan tärkeää innovoinnin kannalta, ja sen ansiosta yritykset voivat säilyttää kilpailukykynsä ja vastata asiakkaiden tarpeisiin entistä tehokkaammin. Lisäksi ketterän yhteistyön ja viestinnän korostaminen varmistaa, että kaikki sidosryhmät ovat mukana ja saavat tietoa, mikä vähentää väärinkäsitysten ja projektin viivästymisen riskiä. Ketterän iteratiivinen luonne tarkoittaa myös sitä, että hankkeet voidaan toimittaa vaiheittain, jolloin asiakkaat saavat arvoa nopeammin ja palaute ja muutokset voidaan tehdä reaaliaikaisesti. Kaiken kaikkiaan ketterä projektinhallinta lisää tehokkuutta ja parantaa myös lopputuotteen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta.
Scrum on yksi yleisimmin käytetyistä ketterän projektinhallinnan kehyksistä. Siinä työ jäsennetään sprintiksi kutsuttuihin jaksoihin, jotka kestävät tyypillisesti yhdestä neljään viikkoa. Kukin sprintti alkaa suunnittelukokouksella, jossa kehitystiimi eli pieni ryhmä ihmisiä, jotka vastaavat tuotteen backlogin työstämisestä ja vaiheittaisten töiden toimittamisesta, valitsee tuotteen backlogista joukon tehtäviä, jotka on tarkoitus suorittaa sprintin aikana. Scrumin keskeinen osa on päivittäinen stand-up-palaveri, jossa tiimin jäsenet jakavat nopeasti edistymisen, päivän suunnitelmat ja mahdolliset esteet. Tämä edistää läpinäkyvyyttä ja pitää kaikki linjassa. Kunkin sprintin lopussa pidetään arviointikokous, jossa esitellään valmistunut työ sidosryhmille, ja sen jälkeen pidetään jälkikäteen kokous, jossa pohditaan, mikä meni hyvin ja mitä voitaisiin parantaa. Scrumin roolit on määritelty hyvin, mukaan lukien Scrum Master, joka helpottaa prosessia, ja tuoteomistaja, joka edustaa sidosryhmiä. Tämä selkeä rakenne auttaa tiimejä tuottamaan laadukkaita tuotteita tehokkaasti ja tuloksellisesti.
Kanban-lähestymistapa on toinen suosittu ketterän projektinhallinnan menetelmä, joka on saanut alkunsa Lean Manufacturing -periaatteista. Toisin kuin Scrumissa, Kanbanissa ei määrätä määrättyjä rooleja tai iteraatioita. Sen sijaan siinä keskitytään työnkulun visualisointiin ja keskeneräisen työn rajoittamiseen tehokkuuden lisäämiseksi. Tiimit käyttävät Kanban-taulua, joka on jaettu sarakkeisiin, jotka edustavat työprosessin eri vaiheita, kuten "Tehtävää", "Käynnissä" ja "Valmis". Tehtävät liikkuvat sarakkeissa niiden edetessä, mikä antaa selkeän kuvan nykytilanteesta ja työmäärästä. Tämä läpinäkyvyys auttaa tunnistamaan pullonkaulat ja parannusalueet. Yksi Kanbanin keskeisistä periaatteista on aloittaa siitä, mitä teet nyt, joten se on erittäin mukautuva ja helppo ottaa käyttöön. Jatkuvaa toimitusta korostetaan, mikä mahdollistaa joustavammat ja asteittaiset muutokset. Keskittymällä tehtävien virtauksen optimointiin Kanban auttaa tiimejä pitämään toimituksen tasaisen tahdin yllä ja mukautumaan muutoksiin saumattomasti.
Lean-kehitys on ketterä menetelmä, joka on saanut vaikutteita Toyotan luomista lean-valmistusperiaatteista. Siinä keskitytään arvon maksimointiin ja samalla hukan minimointiin. Lean-kehityksessä korostetaan sitä, että toimitetaan vain se, mitä asiakas tarvitsee, ja poistetaan kaikki se, mikä ei tuo lisäarvoa. Tämä johtaa tehokkaampiin prosesseihin ja parempaan resurssien hyödyntämiseen. Yksi Leanin keskeisistä käytännöistä on jatkuva parantaminen, joka tunnetaan nimellä Kaizen, jossa tiimit arvioivat säännöllisesti työnkulkujaan havaitakseen ja poistaakseen tehottomuudet. Lean edistää myös ihmisten kunnioittamisen kulttuuria, kannustaa yhteistyöhön ja antaa tiimin jäsenille valtuudet tehdä päätöksiä. Just-in-time-tuotanto on toinen keskeinen periaate, jolla vähennetään varastoja ja vältetään ylituotantoa. Keskittymällä asiakasarvoon ja virtaviivaistamalla prosesseja Lean-kehitys auttaa tiimejä tuottamaan korkealaatuisia tuotteita nopeammin ja tehokkaammin. Tämä lähestymistapa on erityisen hyödyllinen monimutkaisissa ja nopeasti muuttuvissa ympäristöissä, joissa sopeutumiskyky ja resurssien optimointi ovat ratkaisevan tärkeitä.
Yksi ketterän projektinhallinnan merkittävimmistä eduista on sen luontainen joustavuus ja mukautuvuus. Perinteiset projektinhallintamenetelmät noudattavat usein jäykkää suunnitelmaa, mikä vaikeuttaa muutosten huomioon ottamista, kun projekti on jo käynnissä. Ketterän iteratiivisen lähestymistavan ansiosta tiimit voivat sen sijaan reagoida nopeasti vaatimuksissa, markkinaolosuhteissa tai sidosryhmien palautteessa tapahtuviin muutoksiin. Jokainen sprintti tai iteraatio tarjoaa tilaisuuden arvioida painopisteitä uudelleen ja tehdä tarvittavat muutokset. Tämä jatkuva palautesilmukka varmistaa, että projekti pysyy linjassa liiketoiminnan tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden kanssa. Lisäksi ketterä lähestymistapa edistää tiimin jäsenten ja sidosryhmien tiivistä yhteistyötä ja luo ympäristön, jossa ongelmat voidaan käsitellä ja ratkaista nopeasti. Tämä sopeutumiskyky on erityisen arvokasta dynaamisilla toimialoilla, kuten teknologia-alalla, jossa nopeat innovaatiot ja usein toistuvat muutokset ovat normaalia. Ketterä projektinhallinta antaa tiimeille mahdollisuuden muuttua ja mukautua, joten se varmistaa, että projektit voidaan toteuttaa tehokkaammin ja paremmin nykyisiä tavoitteita vastaavalla tavalla.
Ketterässä projektinhallinnassa korostetaan voimakkaasti yhteistyötä, joka parantaa merkittävästi tiimin dynamiikkaa ja projektin tuloksia. Ketterät tiimit koostuvat motivoituneista yksilöistä, jotka kukoistavat voimaantumisesta ja yhteistyöstä, mikä varmistaa, että kaikki ovat samalla sivulla, ja vähentää väärinkäsitysten ja väärin sovitettujen tavoitteiden mahdollisuutta. Tiheä viestintä on ketterän tiimin kulmakivi, joka saavutetaan säännöllisillä kokouksilla, kuten päivittäisillä stand-upeilla, sprintin suunnittelukokouksilla ja arviointikokouksilla. Näillä yhteyspisteillä varmistetaan, että kaikki ovat samalla sivulla, mikä vähentää väärinkäsitysten ja väärin sovitettujen tavoitteiden mahdollisuutta. Ketterä lähestymistapa edistää myös poikkitoiminnallisia tiimejä, joissa erilaiset taidot omaavat jäsenet työskentelevät yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä monialainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna ongelmanratkaisua vaan myös edistää jaetun vastuun ja omistajuuden tunnetta. Sidosryhmien osallistuminen on toinen kriittinen näkökohta, sillä ketterä lähestymistapa kannustaa asiakkailta ja muilta keskeisiltä osapuolilta saatavaan jatkuvaan palautteeseen. Näin varmistetaan, että projekti pysyy linjassa käyttäjien tarpeiden ja odotusten kanssa. Ketterä projektinhallinta rikkoo siiloja ja kannustaa avoimeen vuoropuheluun, mikä luo yhtenäisemmän ja yhteistyökykyisemmän työympäristön, joka johtaa laadukkaampiin tuloksiin ja lisää tiimin tyytyväisyyttä.
Ketterä projektinhallinta on tunnettu kyvystään toimittaa tuotteita perinteisiä menetelmiä nopeammin. Kun projektit jaetaan pienempiin, hallittaviin sprintteihin, tiimit voivat keskittyä toimittamaan tuotteen toiminnallisia osia säännöllisin väliajoin. Tämä iteratiivinen prosessi mahdollistaa jatkuvan edistymisen ja tiheät julkaisut, jolloin asiakkaat saavat lisäarvoa pikemminkin aikaisemmin kuin myöhemmin. Toimivan ohjelmiston painottaminen kattavan dokumentaation sijaan nopeuttaa myös kehitysprosessia, sillä tiimit asettavat käyttökelpoisten tuotteiden luomisen laajojen paperitöiden edelle. Ketterän joustavuus nopeuttaa toimitusaikoja entisestään; tiimit voivat mukautua nopeasti vaatimusmuutoksiin ilman, että koko projekti suistuu raiteiltaan. Säännölliset palautekierrokset varmistavat, että kaikkiin ongelmiin ja mukautuksiin puututaan nopeasti, mikä estää viivästyksiä. Lisäksi ketterän yhteistyön luonne edistää tehokasta ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa, mikä nopeuttaa edistymistä entisestään. Kaiken kaikkiaan ketterän rakenteen ja periaatteiden ansiosta työnkulut virtaviivaistuvat, mikä mahdollistaa laadukkaiden tuotteiden nopeamman ja tehokkaamman toimittamisen.
Ketterän projektinhallinnan aloittamiseen kuuluu muutama olennainen vaihe. Kouluta ensin tiimisi ketterän projektin periaatteista ja menetelmistä ja varmista, että kaikki ymmärtävät keskeiset käsitteet ja hyödyt. Koulutustilaisuudet tai työpajat voivat olla erittäin tehokkaita tähän tarkoitukseen. Valitse seuraavaksi organisaatiosi tarpeisiin sopiva ketterä kehys, olipa kyseessä sitten Scrum, Kanban tai Lean-kehitys. Aloita ketterän toimintamallin käyttöönotto pilottihankkeessa, jotta voit testata vesiä ja tunnistaa mahdolliset haasteet. Määritä avainroolit, kuten Scrum Master ja tuoteomistaja, jos käytät Scrumia, jotta voit antaa selkeän johtajuuden ja suunnan. On myös ratkaisevan tärkeää järjestää säännöllisiä suunnittelu-, arviointi- ja jälkikäteiskokouksia jatkuvan parantamisen ylläpitämiseksi. Edistä myös yhteistyön ja avoimen viestinnän kulttuuria ja rohkaise tiimin jäseniä jakamaan palautetta ja ideoita vapaasti. Integroimalla nämä käytännöt vähitellen organisaatiosi voi siirtyä sujuvasti ketterään lähestymistapaan ja ryhtyä hyödyntämään sen lukuisia etuja.
Tehokas koulutus ja oikeat työkalut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta ketterä projektinhallinta voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön organisaatiossasi. Aloita tarjoamalla tiimillesi kattavia koulutusohjelmia, jotka kattavat ketterän projektin perusperiaatteet ja -puitteet. Työpajat, verkkokurssit ja sertifiointiohjelmat, kuten Certified ScrumMaster (CSM) tai Professional Scrum Master (PSM), voivat olla hyödyllisiä. Käytännönläheiset, käytännönläheiset koulutustilaisuudet auttavat vahvistamaan näitä käsitteitä, mikä tekee siirtymisestä sujuvampaa.
Yhtä tärkeitä ovat ketteriä käytäntöjä helpottavat työkalut. Yhteistyöalustat, kuten Jira, Trello ja Asana, auttavat tehtävien hallinnassa, edistymisen seurannassa ja avoimuuden ylläpitämisessä. Nämä työkalut tarjoavat ominaisuuksia, kuten Kanban-tauluja, sprintin seurantaa ja reaaliaikaisia päivityksiä, jotka ovat olennaisia ketterille työnkuluille. Lisäksi viestintätyökalut, kuten Slack tai Microsoft Teams, voivat parantaa yhteistyötä ja varmistaa tiimin jäsenten johdonmukaisen viestinnän. Investoimalla asianmukaiseen koulutukseen ja hyödyntämällä tehokkaita työkaluja organisaatiosi voi luoda vankan perustan ketterälle projektinhallinnalle.
Ketterän projektinhallinnan toteuttaminen organisaatiossasi voi tuoda mukanaan omat haasteensa. Yksi yleinen ongelma on muutosvastarinta, sillä tiimin jäsenet saattavat olla tottuneita perinteisiin menetelmiin. Ratkaisu tähän ongelmaan on, että tiedotat selkeästi ketterän järjestelmän eduista ja otat tärkeimmät sidosryhmät mukaan siirtymäprosessiin. Riittävän koulutuksen tarjoaminen voi myös lievittää tätä vastarintaa. Toinen haaste on johdonmukaisen viestinnän ylläpitäminen, erityisesti suuremmissa tiimeissä. Säännölliset kokoukset ja yhteistyövälineiden käyttö voivat auttaa varmistamaan, että kaikki pysyvät linjassa.
Lisäksi joillakin tiimeillä on vaikeuksia ketterien puitteiden alkuvaiheen määrittelyssä, kuten roolien ja vastuualueiden määrittelyssä. Aloita pienellä pilottihankkeella, jotta kaikki ongelmat saadaan korjattua ennen täysimittaista käyttöönottoa. Odotuksia on myös tärkeää hallita; ketterä lähestymistapa ei poista ongelmia, mutta auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan ne tehokkaammin. Tunnustamalla nämä haasteet ja puuttumalla niihin ennakoivasti, organisaatiosi voi siirtyä sujuvasti ketterään projektinhallintaan ja hyödyntää sen edut täysimääräisesti. Perinteisissä projektitoimitusmenetelmissä, kuten vesiputousmallissa, projektipäälliköllä on keskeinen rooli, kun taas ketterässä projektinhallinnassa vastuu jaetaan tiimin jäsenten kesken, jolloin projektipäälliköllä on usein enemmän koordinoiva rooli ja tuotteen omistajalla suurempi vastuu projektin kokonaisvaltaisesta loppuunsaattamisesta.
Keskeiset suorituskykyindikaattorit (KPI) ovat olennaisen tärkeitä ketterän projektinhallinnan onnistumisen mittaamisessa. Yksi keskeinen KPI on sprintinopeus, jolla seurataan kunkin sprintin aikana tehdyn työn määrää. Tämä mittari auttaa tiimejä ennustamaan tulevaa suorituskykyä ja suunnittelemaan tehokkaammin. Toinen tärkeä KPI on burndown-kaavio, joka visualisoi sprintin tai projektin jäljellä olevan työn ja auttaa tiimejä pysymään aikataulussa ja tunnistamaan mahdolliset pullonkaulat.
Sykliaika eli aika, joka kuluu tehtävän suorittamiseen alusta loppuun, on toinen arvokas mittari, joka kertoo tiimin työnkulun tehokkuudesta. Asiakastyytyväisyys on myös kriittinen suorituskykyindikaattori, jota mitataan usein palautteen ja NPS-pisteiden (Net Promoter Scores) avulla. Lisäksi havaittujen ja ratkaistujen virheiden tai ongelmien määrän seuranta voi antaa tietoa toimitusten laadusta. Seuraamalla näitä KPI:itä säännöllisesti organisaatiot voivat arvioida ketterän toteutuksen tehokkuutta ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä jatkuvaa parantamista varten.
Jatkuva parantaminen on ketterän projektinhallinnan kulmakivi, jolla varmistetaan, että tiimit kehittävät jatkuvasti prosessejaan ja parantavat suorituskykyä. Ketterät menetelmät, kuten Scrum, sisältävät säännöllisiä retrospektiivejä jokaisen sprintin lopussa. Näissä istunnoissa tiimi pohtii, mikä meni hyvin, mikä ei ja miten se voi parantaa seuraavassa sprintissä. Tämä jäsennelty palautekierros edistää avoimuuden ja vastuullisuuden kulttuuria ja kannustaa tiimin jäseniä ilmaisemaan mielipiteensä ja ehdottamaan parannuksia.
Lisäksi ketterä lähestymistapa edistää mittareiden ja KPI:iden käyttöä parannuskohteiden tunnistamiseksi. Analysoimalla tietoja, kuten sprintinopeutta, läpimenoaikaa ja virheiden määrää, tiimit voivat havaita tehottomuudet ja toteuttaa kohdennettuja strategioita niiden korjaamiseksi. Kaizen-periaate eli jatkuvan parantamisen periaate on myös olennainen osa Lean-kehitystä ketterässä tiimissä. Siinä tehdään pieniä, asteittaisia muutoksia, jotka yhdessä johtavat ajan mittaan merkittäviin parannuksiin. Asettamalla jatkuvan parantamisen etusijalle organisaatiot voivat parantaa ketteriä käytäntöjään ja tuottaa laadukkaampia tuloksia tehokkaammin.
Todellisen maailman tapaustutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa ketterän projektinhallinnan tehokkuudesta. Esimerkiksi Spotify on ottanut menestyksekkäästi käyttöön räätälöidyn ketterän kehyksen nopean kasvunsa ja innovaatiovaatimustensa hallitsemiseksi. Ketterien periaatteiden avulla Spotify on luonut itsenäisiä työryhmiä, jotka keskittyvät tiettyihin ominaisuuksiin, mikä mahdollistaa nopeammat julkaisut ja tehokkaamman ongelmanratkaisun. Toinen merkittävä esimerkki on ING Bank, joka otti käyttöön ketterän lähestymistavan tehostaakseen digitaalista muutostaan. Rakentamalla tiimejä pienemmiksi, monitoiminnallisiksi yksiköiksi ja painottamalla jatkuvaa toimitusta ING paransi merkittävästi markkinoille tuloaikaansa ja asiakastyytyväisyyttään.
Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen digitaalinen palvelu (GDS) hyödynsi ketteriä menetelmiä digitaalisten palvelujensa uudistamisessa. Iteratiivisen kehittämisen ja jatkuvan käyttäjäpalautteen avulla GDS pystyi tarjoamaan käyttäjäystävällisempiä ja tehokkaampia julkisia palveluja. Nämä tapaustutkimukset osoittavat, että ketterä projektinhallinta voidaan räätälöidä tehokkaasti eri toimialoille ja organisaatiorakenteisiin, mikä parantaa suorituskykyä, innovointia ja asiakastyytyväisyyttä. Ketteriä periaatteita ja käytäntöjä voidaan soveltaa erilaisiin hankkeisiin, kuten ohjelmistokehitykseen, tuotekehitykseen, markkinointiin, rakentamiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, julkishallintoon, voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin, rahoituspalveluihin ja vähittäiskauppaan.
Understanding project deliverables is crucial for anyone involved in project management, from beginners to seasoned professionals. At its core, the term “project deliverables” refers to the tangible or intangible outputs that a project is expected to produce....
In today’s fast-paced world, managing our time efficiently is more crucial than ever. The right schedule time app can be a transformative tool, helping to streamline your daily routine and increase productivity. By organizing tasks, setting reminders,...
Waterfall scheduling is a project management method that is both straightforward and structured, making it a popular choice for beginners in the field. This approach involves completing tasks in a linear and sequential manner, where each phase...